Mansen sex homoseksuaaliseen sexi pojat

Yleensä kai tässä iässä tässä vaiheessa elämää kaiken pitäisi olla sievästi niputettu, aakkosjärjestetty ja arkistoitu sopivan kokoisiksi ja helposti nieltäviksi tulevaisuuden suupaloiksi. Kesyä, konservatiivista, porvarillista, sovinnaista. Näin toiselta keski-ikäiseltä naiselta toiselle: Eikä olekaan - nythän elämä vasta alkaa!! Up until then, you are just doing research. Toivottavasti kerrot nyt sille ykkösmiehelle, että suunnittelet päässäsi jo vakituista suhdetta toisen ihmisen kanssa, koska tuollainen on minusta pahempaa pettämistä kuin satunnainen seksisuhde.

Ja miten tämä kitarapoika voi toivoa, ettette tapaile muita ihmisiä, kun sinä olet naimisissa?? Aiemmin kirjoitit miten aiot vanheta ykkösmiehen kanssa ja nyt et edes tiedä missä aiot olla viiden vuoden päästä eipä meistä kukaan tiedä, mutta toiveita kaikilla taitaa olla , joten kannattaisiko kertoa ykkösellekin asiasta.

Minusta elämä ei ole valmista ja tylsää kolmi-nelikymppisenä; itsestähän se on kiinni, tosin itse olen hakenut elämääni muutoksia ja jännitystä muilla tavoilla kuin vaihtamalla miestä. Jep, kyllä minäkin olen.

Tässä nyt on vähän muutakin taustalla kuin pelkkä seksitön avioliitto. Jos käännän asian itseenim kokeemaani ja ajattelemaani, niin saan kosketuspintaa oman elämäni, tunteiden ja ratkaisujen kautta.

Jokaikinen ihmisuhde, olkoon romanttinen, toverillinen, ystävyysuhdet tai seksisuhde, toteuttavat jotain tarvetta ja tarkoitusta. Osa suhteista kulkee ohitse nopeasti ja osa viipyilee pidempään. Osa katoa ja palaa takaisin vain lähteäkseen lopullisesti pois. Yhtä kaikki jokainen suhde on tarpeellinen juuri nyt ja juuri niihin tarpeisiin, joita joko ajatusmaailma tai keho vaativat.

Järki on hyvä vieras, joka kannttaa ottaa mukaan silloin kuin tehdään päätöksiä, mutta niinhän sinä teetkin. Miksi pelkäämme tunteita ja ajatusleikkejä?

Luulen, ettö useampi meistä on pohtinut, haaveillut ja kuvitellut romansseja, joilla ei ole mitään realistisia mahdollisuuksia tulla todeksi. Kuka tietää kuinka oudommatkin haavet saattavat tuottaa henkistä mielihyvää ja niitä tarpeeksi kauan ajateltua poistuvat ja antavat tilaa uusille?

Haaveile sinä vain ja kuvittele. On aivan varmaa, että oikea vastaus tulee kun on sen aika on sitten kyseessä etäsuhde, uuden aloittamien tai mahdollisen ero. Elämällä on tapana järjestyä, varsinkin jos pitää itsensä avoimena ja antaa itsensä hetkeen sataprosenttisesti.

Oletko huomannut, että sinä kirjoitat näkyväksi haaveita, joita moni miettii ja fantasioi? Luettuaan niitä kirjoitettuna herää ehkä nolous omista tuntemuksista? Kuinka kukaan itseään kunnioittava nainen kehtaa julkisesti mainita ääneen moisia asioita? Siis - olen miettinyt sitä, että epäsovinnaisuuksien ääneen sanominen on se, mikä vasta tekee asioista epäsovinnaisia! Blogissani on resonoinut ennenkin mielipide siitä, että pettäminen on tavallaan ehkä vielä ookoo, mutta siitä puhuminen on asialla leveilyä, ja siten jotenkin paljon epäsovinnaisempaa kuin jopa itse pettäminen.

Ja toinen asia on sitten tämä ikuinen "miten aikuinen nainen kehtaa vielä tuossa iässä". No - juuri tässä iässähän sitä itseasiassa vasta alkaa kehdata!

Itse elän avioliitossa, en ole koskaan pettänyt ja suurin ikäero minun ja seksikumppanin välillä on seitsemän vuotta. En siis jaa käytännössä sinun kokemuksia, mutta onneksi sinä silti hyväksyt minut: Fantasiat ja erilaiset entä jos- haaveilut on ihan eri asia kuin se, että alkaa oikeasti pohtimaan vaikka eroa ja ehkä sen toisen selän takana, kuten postauksesssa luki nyt kommenteissa olikin että erosta on puhuttu yhdessä.

Minusta aikuisuuteen kuuluu se, että jos on avoin suhde ja se avoin suhde alkaakin houkuttaa enemmän niin kertoo sitten kumppanilleenkin asiasta eikä laskelmoi sitä, ettei vaan jää yksin kun säädöstä ei tulekaan mitään ja kumppani häipyy.

Jokainen tietenkin elää kuten haluaa ja kun blogissa on kommentointimahdollisuus niin kai sitä saa silloin kommentoida kunhan kommentointi asiallista. Se on totta, että aikuisena pitäisi olla jo tarpeeksi pokkaa elää kuten haluaa ja myös ymmärtää, että toisten silmissä se ei välttämättä näytä fiksulta. Joo, toki sitä voi rakastua ensi tapaamisella ja elää elämänsä loppuun yhdessä, mutta itse en kertakaikkiaan voisi ihan tosissani ottaa puheita rakkaudesta jos toinen osapuoli on ensimmäistä kertaa päässyt nukkumaan naisen viereen.

Kaikki on tietenkin mahdollista ja positiivinen elämänasenne on hyvästä kunhan on järkikin matkassa: Ei tässä kuitenkaan niin tule tapahtumaan, että Ykkösmies tulee joku päivä kotiin ja vaatekaappi on minun puoleltani tyhjä ja pöydällä on lappu, jossa sanotaan hyvästit. Ja joo, totta kai saa kommentoida! Ja toki ymmärrän että tämä kuulostaa toisten korviin ihan pähkähullulta - siltä se kuulostaa myös omiin korviinikin. Ja niin kuin olen sanonutkin, suhtaudun tietysti tietyllä kyynisyydellä varauksella Kitarapojan rakkauteen - olkoonkin, että sitä on kestänyt jo yli puoli vuotta myös virtuaalimaailmassa, ja se vain vahvistui tapaamisellamme.

Saatan itsekin olla melkoinen tuuliviiri, ja tämä onkin syy, etten tällä kertaa tee mitään salamaratkaisuja. Yhteisestä päätöksestä emme hötkyile, vaan otamme rauhallisesti tarkoittaa ajallisesti useita vuosia. Olen varmaan jossain vaiheessa kertonutkin, että muuttoni Ykkösmiehen paikkakunnalle oli nimenomaan salamaratkaisu? Tulin hänen luokseen lomalle olimme silloin tunteneet n. Mietin 30 sekuntia ja sanoin ei, soitin pomolle ja sanoin itseni irti, enkä palannut enää omalle kotipaikkakunnalleni kuin muuttokuormaa hakemaan.

Näin impulsiivisesti en tällä kertaa aio toimia. On vaikea uskoa, että pidemmän päälle ikäero siis elämänkokemusten laajuuden ero ei alkaisi rassata. Toivottavasti siinä vaiheessa jompaakumpaa ei ota päähän raskaasti.

Tunnen monta paria, joissa mies on ollut arabimaasta ja nainen Suomesta. Suhteen kesto on ollut korkeintaan viitisen vuotta ja siitäkin ajasta nainen olisi mielellään nipsaissut palan pois, jos olisi kehdannyt.

Lähipiirin epäilysten takia "epäonnistumista" on ollut vaikea myöntää. Ei suhteen kesto tai onnistuminen riipu siitä, mistä osapuolet ovat kotoisin. Tiedän monia täysin suomalaisia pareja, jotka ovat eronneet hyvinkin nopeasti. Itse olen ollut yli kahdeksan vuotta naimisissa arabimaasta kotoisin olevan miehen kanssa ja tunnen vastaavanlaisia pareja, jotka ovat olleet yhdessä paljon pidempään.

Voisiko olla, että tuntemissasi tapauksissa osasyynä erolle olisi juuri se lähipiirin paine, jonka alla ei enää jaksa yrittää? Tai sitten näissä tapauksissa mies on ollut yhdessä suomalaisen naisen takia nimenomaan paperien takia.

Niitäkin tapauksia valitettavasti on. Mä luulen, että ei pelkästään lähipiirin paine vaikka toki ehkä sekin. Voisin kuvitella, että nykyinen ilmapiiri Suomessa muodostaa jo sinällään aika haastavat puitteet "seka-avioliitolle". En itse voisi kuvitellakaan kiskovani Kitarapoikaa pois kulttuurinsa, ystäviensä ja perheensä keskeltä Suomeen, jossa on talvi yhdeksän kuukautta vuodessa, vihamielinen suhtautuminen islaminuskotaustaisiin ja eritoten islaminuskotaustaisiin miehiin, lähes täydellinen yhteisöllisyyden puute ja muutenkin länsimainen pelkkä omaan napaan tuijotus -mentaliteetti.

Itseasiassa alan olla sitä itsekin korviani myöten täynnä; no, onneksi mun koulutus kv-kauppa mahdollistaa relokaation suurin piirtein mihin maahan tahansa. Eli meidän tapauksessa tuo paperien kanssa yhdessä oleminen ei myöskään ole yksi funktion muuttujista. Tilastollisesti ulkomaalaisten kanssa solmitut avioliitot päättyvät herkemmin avioeroon Onhan tämä ihan järkeenkäypää - tällaisilla pareilla on muiden haasteiden lisäksi joskus isotkin kulttuurierot joiden kanssa pitää elää..

Mä en näe vuotiasta enää lapsena, sori: Eihän hän ikänsä puolesta ole enää edes teini. Mutta katsellaan, miten käy! Ei toki 20v ole lapsi, mutta voisi olla sinun lapsesi. Tossa on mielestäni aina ollut se raja, että omien lasten ikäisten kanssa ei seurustella.

Tuntuisi tosi pervolta harrastaa tuonikäisen kanssa seksiäkin - iuu. Nää ikäeroasiat on kyllä hankalia. Mä olen seurustellut kuuden vuodan ajan itseäni 11v nuoremman miehen kanssa.

Olin 43v, kun tavattiin ja pistin todella alkuun hanttiin, että en vaan voi styylata noin nuoren kanssa. Heti alkuun tein myös selväksi, että lapsia et voi kanssani saada. Olen aina kuulemma ollut tosi nuorekas ikäisekseni ja mies taas pitkä ja harteikas partajässikkä niin ikäeroa ei tässä vaiheessa kuulemma huomaa.

Mutta kyllä mun täytyy myöntää, että nyt kun silmäluomissani alkaa olla jo pehmeätä ja iän merkkejä pikkuhiljaa hiipiä muutenkin, niin on tässä hyvä itsetunto tarpeen, kun maailma on kuitenkin nuoria hyvännäköisiä naisia pullollaan.

Seksi miehen kanssa on aivan ihanaa. Mies on aina valmis - siis ihan aina ja kemiat pelaa loistavasti. Mies on haltioissaan seksuaalisesta vapaudestani ja sanoo ettei ole ikinä nauttinut seksistä kenenkään kanssa niin paljon kuin kanssani. Itsevarmuuteni ja vapauteni vällyjen välissä on hänen mielestään sellaista mitä ei ole ikinä nuorempien kanssa kokenut. Ja myös hän on saanut kokea sellaisia asioita kanssani, joista ei ole kellekään uskaltanut edes ehdottaa.

Samanlainen huumori ja perusarvot on myös parisuhteemme kivijalka. Siksi uskalsin sanoa hänelle tahdon ja menemmen naimisiin ensi vuonna.

Paljoa nuoremman kanssa en varmaan itse pystyisi seurustelemaan vaikka kemiatkin pelaisi, koska vanheneminen on vääjäämätöntä. Siksi mun mielestäni - tällaisen ikäeron kanssa elävänä - tuo teidän ikäero tuntuu hurjalta. Jos ajatellaan "monta paria" tarkoittavan esim.

Jos tutkisimme aidosti satunnaisotannalla valittuja, sanokaamme vaikka sataa paria, olisi kenties jo perusteltua esittää hypoteesisi mukaisia päätelmiä suhteen kestosta suomalainen nainen - arabitaustainen mies -liitoissa. Tietysti näinä Vaihtoehtoisen Totuuden tm päivinä on helppo esittää "faktoja" ilman minkäänlaista perustetta. Tämähän oli hyvä veto. Puuma on vasta nelikymppinen!! Jos nyt vaikka liitto kitarapojan kanssa kestää viisi vuotta Missäköhän Puumis on vaikkapa kahdeksankymppisenä?

Koska liitto ykkösmieheen on niin vahva, mutta kuitenkin jollain tapaa ontuva, ainut tapa päästä siitä irti on juuri tällainen totaalinen rakastuminen.

Minä en näe siinä sitten mitään outoa. Myöhemmin illalla, kun olimme jo vetäytyneet niinsanotusti yöpuulle, ja makoilimme jälleen jälkimainingeissa sängyssä hengityksiämme tasoitellen, hän kuitenkin palasi vielä aiheeseen.

I have never during the whole time that we have known each other thought of you being any older than I am. Hän veti minut kainaloonsa ja suukotti ohimoani. Nukahdin tapojeni vastaisesti harmaa pääni hänen solisluunsa kuopassa leväten, ajatellen että ikä on todellakin kai vain numero. Kai vuotiaalla saakin olla jo vähän harmaata.

Ei nyt siis mikään "final countdown" ole kyseessä kuitenkaan; päätin vaan aika ex tempore jutellessani Kitarapojan kanssa varata lennot Marokkoon, ja sitten menin ja varasin! Äiti - tiedoksi vaan. Kitarapojan viisumia ei myönnetty ullari , joten vuori menee sitten Muhammedin luo. Lentojen lisäksi olen jo nohevana tyttönä varannut vuokra-auton ja majoitukset, ja enemmän tai vähemmän sopinut, milloin ja missä tapaan Kitarapojan.

Nää on aina vähän tämmösiä no joo tulen noin siihen aikaan about sinne ehkä. Ja oikeassa elämässä tuntia myöhemmin ja toiseen paikkaan. Ihanaa kun ihmiset on yhtä täsmällisiä ympäri maailman. Lomasuunnitelmiin kuuluu muun muassa vaellusretki ja yöpyminen berberiteltassa.

Olen varautunut koitokseen ostamalla kosteaa vessapaperia puskakakka, tuo romantiikan kulmakivi ja googlettamalla, miten myrkyllisiä isot mustat skorpionit oikeastaan ovatkaan. Alle kolmen viikon päästä kärvistelen siis liki neljänkymmenen asteen helteessä, syön vuohta avotulella ja läträän SPF 50 -aurinkorasvaa.

Ja luultavasti kakkaan sinne puskaan. En yhtään tiedä, mitä odottaa - viimeisestä tapaamisesta on jo aikaa, emmekä silloin ehtineet olla yhdessä kuin vuorokauden verran. Taiteilija tulee taas yökylään lauantaina; suunniteltiin tehdä joku kiva kaupunkiekskursio iltapäivästä ja jatkaa siitä kämpille syömään ja muutenkin nauttimaan. Lisäksi sovin maanantaiksi tapaamisen rakennusurakoitsijan kanssa -  ajattelin remppauttaa katon tänä kesänä, sitä kun ovat visuaalisen arvion mukaan viimeksi ihmiskädet koskeneet varmaan joskus Pähkinäsaaren rauhan aikaan luvulla, ja se pysyy oman arvioni mukaan nykyisessä tilassaan kasassa vain pyhällä hengellä.

Stereot huutavat volyymit kaakossa. Jim Morrison laulaa ihmisistä, jotka ovat outoja. Minä makaan sohvalla nilkkapituisen hameen alta pilkottavat jalat ristissä pikaisesti hutaistut letit päässä ilman rintaliivejä, alushousuja tai meikkiä, ja luen puolihuolimattomasti Lagercrantzin kirjoittamaa jatkoa Millenium-trilogialle englanninkielisestä pokkarista.

Haistan suitsukkeen levittämän tuoksun vahvana ja miellyttävänä; siitä tulee mieleen luvun Christiania ja hippikommuunit, joihin kumpaankin olen liian nuori ollakseni voinut kokea ne henkilökohtaisesti. Mietin, kuinka voimakkaasti mahdan tuoksua seksiltä. Taiteilija päästää sisäisen Morrisoninsa ulos ja ulvoo täysin keuhkoin biisin mukana.

Hänellä on toisessa kädessään valkoisen t-paidan puolikas, joka näyttää siltä, kuin yksisarvinen olisi yökännyt sille sateenkaarioksennuksen, ja toisessa kädessään työkalu, joka näyttää minun silmiini kakkulapiolta, mutta on kuulemma joku maalausveitsi. Hän ottaa muutaman tanssahtavan askeleen taaksepäin ja asettaa kliseisesti kakkulapion maalausveitsen horisontaalisesti näkökenttäänsä käsi suorana, sulkee toisen silmänsä ja tarkastelee kanvasta keskittyneesti, siirtyy ruokapöydän taakse ja nojaa siihen seisten puolivalmista taulua katsellen.

Keittiöstä leijailevan ruuan tuoksu sekoittuu suitsukkeen tuoksuun; uunikanaa ja riisiä, miten perus. Minä makoilen edelleen sohvalla, mutta olen laskenut kirjaa kriittisesti sen verran alaspäin, että voin tarkkailla nuorta armenialaista olohuoneessani.

Olen itsekin miettinyt aika pitkälti samoja asioita. Ensimmäisenä mielessä on pyörinyt se, miten helposti ja vaivattomasti kaikki tuntui loksahtavan paikoilleen tavatessamme; miten voi olla mahdollista, että ihminen, jonka kanssa on kommunikoinut pelkästään Messengerin ja myöhemmin Whatsappin välityksellä — virtuaalisesti — voikin tuntua niin oikealta ja niin hyvältä heti tapaamisen ensisekunneista asti?

Hän ei kuitenkaan ole harjoittava muslimi siinä mielessä, että rukoilisi viisi kertaa päivässä tai kieltäytyisi juomasta alkoholia maistelimme yhdessä lasilliset melkoisen mainiota marokkolaista punaviiniä. Hän ravaa kirjastossa ja ahmii itseensä tietoa eri kulttuureista, evoluutiosta, ihmiskehosta, aivoista ja muusta biologiasta.

Hän on tiedonnälkäinen ja avoin uudelle, ja ennen kaikkea: Rakastuminen on ehdottomasti molemminpuolista. Mutta tietysti ymmärrän, että rakastumisen tunne voi mennä äkkiä ohi — puolin ja toisin. Niinhän se voi mennä aina, eikä sen pelossa kannata säästellä tunteitaan ikäänkuin suojellakseen itseään. Me olemme molemmat mukana tässä sataprosenttisesti ja jopa niin, että emme halua toisen osapuolen tapailevan muita ihmisiä ennen seuraavaa tapaamistamme tämä oli ensisijaisesti Kitarapojan toivomus.

Ja — en usko itsekään, että sanon näin, mutta tässä ei niinkään ole kyse seksistä. Olen täysin tietoinen siitä, että olisin halutessani saanut houkuteltua Kitarapojan seksiin ensitapaamisemme aikana; vietimme paljon aikaa kahdestaan sängyssä ja olimme semi-intiimisti lähekkäin, kiihotuimme toisistamme. Jotenkin vaan joku moraalinen kompassi tai mikä lie vaisto ohjasi ja käski minua ottamaan rauhallisesti, ettei suhteemme syventyisi liikaa liian aikaisin.

Kitarapojalle oli kova juttu jo nukkua naisen vieressä ja vaihdella kielisuudelmia; miksi olisin lisännyt painetta vaatimalla kaikkien pesien läpikäyntiä välittömästi? Kitarapoika on sanonut, että haluaa viettää loppuelämänsä minun kanssani , ja vaikka suhtaudunkin hänen sanomiseensa kaikella sillä varauksella, jota aikuisella ja enemmän kokeneella ja eläneellä naisella tulisi olla silloin, kun parikymppinen sanoo jotain, mitä tarkoittaa sillä hetkellä, mutta ei tarkoita ehkä enää viikkoa myöhemmin, en voi kieltää, etteikö ajatus olisi jäänyt kytemään.

Millaista minun elämäni olisi? Missä minun elämäni olisi? Olisinko valmis muuttamaan Marokkoon ja jättämään kaiken taakseni — materian, ylellisehkön elämän, helpon työn, tutut rutiinit, ystävät? Mutta vähän paradoksaalisestikin — ikäni ja ikäeromme huomioonottaen — minulla ei ole kiire mihinkään.

Tällä hetkellä haluan olla eksklusiivisessa etäsuhteessa Kitarapojan kanssa, tavoitteena vuosittaiset tapaamiset. Olen varma, että seuraava tapaamisemme, joka tulee kestoltaan olemaan pidempi, avaa suhdettamme ja sen mahdollista tulevaisuutta ihan eri tavalla. Nyt meillä oli vain hetki. Ja nyt meillä on toisemme. Muulla ei ole tällä hetkellä väliä.

Ja — on tavallaan mieletöntä, että koko maailma on tällä hetkellä taas totaalisen auki; että ei tiedä, missä tulee olemaan vaikka viiden vuoden päästä. Yleensä kai tässä iässä tässä vaiheessa elämää kaiken pitäisi olla sievästi niputettu, aakkosjärjestetty ja arkistoitu sopivan kokoisiksi ja helposti nieltäviksi tulevaisuuden suupaloiksi. Kesyä, konservatiivista, porvarillista, sovinnaista.

Näin toiselta keski-ikäiseltä naiselta toiselle: Eikä olekaan - nythän elämä vasta alkaa!! Up until then, you are just doing research. Toivottavasti kerrot nyt sille ykkösmiehelle, että suunnittelet päässäsi jo vakituista suhdetta toisen ihmisen kanssa, koska tuollainen on minusta pahempaa pettämistä kuin satunnainen seksisuhde. Ja miten tämä kitarapoika voi toivoa, ettette tapaile muita ihmisiä, kun sinä olet naimisissa?? Aiemmin kirjoitit miten aiot vanheta ykkösmiehen kanssa ja nyt et edes tiedä missä aiot olla viiden vuoden päästä eipä meistä kukaan tiedä, mutta toiveita kaikilla taitaa olla , joten kannattaisiko kertoa ykkösellekin asiasta.

Minusta elämä ei ole valmista ja tylsää kolmi-nelikymppisenä; itsestähän se on kiinni, tosin itse olen hakenut elämääni muutoksia ja jännitystä muilla tavoilla kuin vaihtamalla miestä. Jep, kyllä minäkin olen. Tässä nyt on vähän muutakin taustalla kuin pelkkä seksitön avioliitto. Jos käännän asian itseenim kokeemaani ja ajattelemaani, niin saan kosketuspintaa oman elämäni, tunteiden ja ratkaisujen kautta. Jokaikinen ihmisuhde, olkoon romanttinen, toverillinen, ystävyysuhdet tai seksisuhde, toteuttavat jotain tarvetta ja tarkoitusta.

Osa suhteista kulkee ohitse nopeasti ja osa viipyilee pidempään. Osa katoa ja palaa takaisin vain lähteäkseen lopullisesti pois. Yhtä kaikki jokainen suhde on tarpeellinen juuri nyt ja juuri niihin tarpeisiin, joita joko ajatusmaailma tai keho vaativat. Järki on hyvä vieras, joka kannttaa ottaa mukaan silloin kuin tehdään päätöksiä, mutta niinhän sinä teetkin.

Miksi pelkäämme tunteita ja ajatusleikkejä? Luulen, ettö useampi meistä on pohtinut, haaveillut ja kuvitellut romansseja, joilla ei ole mitään realistisia mahdollisuuksia tulla todeksi. Kuka tietää kuinka oudommatkin haavet saattavat tuottaa henkistä mielihyvää ja niitä tarpeeksi kauan ajateltua poistuvat ja antavat tilaa uusille? Haaveile sinä vain ja kuvittele. On aivan varmaa, että oikea vastaus tulee kun on sen aika on sitten kyseessä etäsuhde, uuden aloittamien tai mahdollisen ero.

Elämällä on tapana järjestyä, varsinkin jos pitää itsensä avoimena ja antaa itsensä hetkeen sataprosenttisesti. Oletko huomannut, että sinä kirjoitat näkyväksi haaveita, joita moni miettii ja fantasioi? Luettuaan niitä kirjoitettuna herää ehkä nolous omista tuntemuksista? Kuinka kukaan itseään kunnioittava nainen kehtaa julkisesti mainita ääneen moisia asioita? Siis - olen miettinyt sitä, että epäsovinnaisuuksien ääneen sanominen on se, mikä vasta tekee asioista epäsovinnaisia!

Blogissani on resonoinut ennenkin mielipide siitä, että pettäminen on tavallaan ehkä vielä ookoo, mutta siitä puhuminen on asialla leveilyä, ja siten jotenkin paljon epäsovinnaisempaa kuin jopa itse pettäminen.

Ja toinen asia on sitten tämä ikuinen "miten aikuinen nainen kehtaa vielä tuossa iässä". No - juuri tässä iässähän sitä itseasiassa vasta alkaa kehdata! Itse elän avioliitossa, en ole koskaan pettänyt ja suurin ikäero minun ja seksikumppanin välillä on seitsemän vuotta.

En siis jaa käytännössä sinun kokemuksia, mutta onneksi sinä silti hyväksyt minut: Fantasiat ja erilaiset entä jos- haaveilut on ihan eri asia kuin se, että alkaa oikeasti pohtimaan vaikka eroa ja ehkä sen toisen selän takana, kuten postauksesssa luki nyt kommenteissa olikin että erosta on puhuttu yhdessä. Minusta aikuisuuteen kuuluu se, että jos on avoin suhde ja se avoin suhde alkaakin houkuttaa enemmän niin kertoo sitten kumppanilleenkin asiasta eikä laskelmoi sitä, ettei vaan jää yksin kun säädöstä ei tulekaan mitään ja kumppani häipyy.

Jokainen tietenkin elää kuten haluaa ja kun blogissa on kommentointimahdollisuus niin kai sitä saa silloin kommentoida kunhan kommentointi asiallista. Se on totta, että aikuisena pitäisi olla jo tarpeeksi pokkaa elää kuten haluaa ja myös ymmärtää, että toisten silmissä se ei välttämättä näytä fiksulta. Joo, toki sitä voi rakastua ensi tapaamisella ja elää elämänsä loppuun yhdessä, mutta itse en kertakaikkiaan voisi ihan tosissani ottaa puheita rakkaudesta jos toinen osapuoli on ensimmäistä kertaa päässyt nukkumaan naisen viereen.

Kaikki on tietenkin mahdollista ja positiivinen elämänasenne on hyvästä kunhan on järkikin matkassa: Ei tässä kuitenkaan niin tule tapahtumaan, että Ykkösmies tulee joku päivä kotiin ja vaatekaappi on minun puoleltani tyhjä ja pöydällä on lappu, jossa sanotaan hyvästit. Ja joo, totta kai saa kommentoida! Ja toki ymmärrän että tämä kuulostaa toisten korviin ihan pähkähullulta - siltä se kuulostaa myös omiin korviinikin.

Ja niin kuin olen sanonutkin, suhtaudun tietysti tietyllä kyynisyydellä varauksella Kitarapojan rakkauteen - olkoonkin, että sitä on kestänyt jo yli puoli vuotta myös virtuaalimaailmassa, ja se vain vahvistui tapaamisellamme. Saatan itsekin olla melkoinen tuuliviiri, ja tämä onkin syy, etten tällä kertaa tee mitään salamaratkaisuja. Yhteisestä päätöksestä emme hötkyile, vaan otamme rauhallisesti tarkoittaa ajallisesti useita vuosia. Olen varmaan jossain vaiheessa kertonutkin, että muuttoni Ykkösmiehen paikkakunnalle oli nimenomaan salamaratkaisu?

Tulin hänen luokseen lomalle olimme silloin tunteneet n. Mietin 30 sekuntia ja sanoin ei, soitin pomolle ja sanoin itseni irti, enkä palannut enää omalle kotipaikkakunnalleni kuin muuttokuormaa hakemaan. Näin impulsiivisesti en tällä kertaa aio toimia. On vaikea uskoa, että pidemmän päälle ikäero siis elämänkokemusten laajuuden ero ei alkaisi rassata. Toivottavasti siinä vaiheessa jompaakumpaa ei ota päähän raskaasti.

Tunnen monta paria, joissa mies on ollut arabimaasta ja nainen Suomesta. Suhteen kesto on ollut korkeintaan viitisen vuotta ja siitäkin ajasta nainen olisi mielellään nipsaissut palan pois, jos olisi kehdannyt. Lähipiirin epäilysten takia "epäonnistumista" on ollut vaikea myöntää. Ei suhteen kesto tai onnistuminen riipu siitä, mistä osapuolet ovat kotoisin. Tiedän monia täysin suomalaisia pareja, jotka ovat eronneet hyvinkin nopeasti. Itse olen ollut yli kahdeksan vuotta naimisissa arabimaasta kotoisin olevan miehen kanssa ja tunnen vastaavanlaisia pareja, jotka ovat olleet yhdessä paljon pidempään.

Voisiko olla, että tuntemissasi tapauksissa osasyynä erolle olisi juuri se lähipiirin paine, jonka alla ei enää jaksa yrittää? Tai sitten näissä tapauksissa mies on ollut yhdessä suomalaisen naisen takia nimenomaan paperien takia.

Niitäkin tapauksia valitettavasti on. Mä luulen, että ei pelkästään lähipiirin paine vaikka toki ehkä sekin. Voisin kuvitella, että nykyinen ilmapiiri Suomessa muodostaa jo sinällään aika haastavat puitteet "seka-avioliitolle". En itse voisi kuvitellakaan kiskovani Kitarapoikaa pois kulttuurinsa, ystäviensä ja perheensä keskeltä Suomeen, jossa on talvi yhdeksän kuukautta vuodessa, vihamielinen suhtautuminen islaminuskotaustaisiin ja eritoten islaminuskotaustaisiin miehiin, lähes täydellinen yhteisöllisyyden puute ja muutenkin länsimainen pelkkä omaan napaan tuijotus -mentaliteetti.

Itseasiassa alan olla sitä itsekin korviani myöten täynnä; no, onneksi mun koulutus kv-kauppa mahdollistaa relokaation suurin piirtein mihin maahan tahansa. Eli meidän tapauksessa tuo paperien kanssa yhdessä oleminen ei myöskään ole yksi funktion muuttujista. Tilastollisesti ulkomaalaisten kanssa solmitut avioliitot päättyvät herkemmin avioeroon Onhan tämä ihan järkeenkäypää - tällaisilla pareilla on muiden haasteiden lisäksi joskus isotkin kulttuurierot joiden kanssa pitää elää..

Mä en näe vuotiasta enää lapsena, sori: Eihän hän ikänsä puolesta ole enää edes teini. Mutta katsellaan, miten käy! Ei toki 20v ole lapsi, mutta voisi olla sinun lapsesi. Tossa on mielestäni aina ollut se raja, että omien lasten ikäisten kanssa ei seurustella. Tuntuisi tosi pervolta harrastaa tuonikäisen kanssa seksiäkin - iuu. Äiti - tiedoksi vaan. Kitarapojan viisumia ei myönnetty ullari , joten vuori menee sitten Muhammedin luo. Lentojen lisäksi olen jo nohevana tyttönä varannut vuokra-auton ja majoitukset, ja enemmän tai vähemmän sopinut, milloin ja missä tapaan Kitarapojan.

Nää on aina vähän tämmösiä no joo tulen noin siihen aikaan about sinne ehkä. Ja oikeassa elämässä tuntia myöhemmin ja toiseen paikkaan. Ihanaa kun ihmiset on yhtä täsmällisiä ympäri maailman. Lomasuunnitelmiin kuuluu muun muassa vaellusretki ja yöpyminen berberiteltassa. Olen varautunut koitokseen ostamalla kosteaa vessapaperia puskakakka, tuo romantiikan kulmakivi ja googlettamalla, miten myrkyllisiä isot mustat skorpionit oikeastaan ovatkaan. Alle kolmen viikon päästä kärvistelen siis liki neljänkymmenen asteen helteessä, syön vuohta avotulella ja läträän SPF 50 -aurinkorasvaa.

Ja luultavasti kakkaan sinne puskaan. En yhtään tiedä, mitä odottaa - viimeisestä tapaamisesta on jo aikaa, emmekä silloin ehtineet olla yhdessä kuin vuorokauden verran. Taiteilija tulee taas yökylään lauantaina; suunniteltiin tehdä joku kiva kaupunkiekskursio iltapäivästä ja jatkaa siitä kämpille syömään ja muutenkin nauttimaan.

Lisäksi sovin maanantaiksi tapaamisen rakennusurakoitsijan kanssa -  ajattelin remppauttaa katon tänä kesänä, sitä kun ovat visuaalisen arvion mukaan viimeksi ihmiskädet koskeneet varmaan joskus Pähkinäsaaren rauhan aikaan luvulla, ja se pysyy oman arvioni mukaan nykyisessä tilassaan kasassa vain pyhällä hengellä.

Stereot huutavat volyymit kaakossa. Jim Morrison laulaa ihmisistä, jotka ovat outoja. Minä makaan sohvalla nilkkapituisen hameen alta pilkottavat jalat ristissä pikaisesti hutaistut letit päässä ilman rintaliivejä, alushousuja tai meikkiä, ja luen puolihuolimattomasti Lagercrantzin kirjoittamaa jatkoa Millenium-trilogialle englanninkielisestä pokkarista.

Haistan suitsukkeen levittämän tuoksun vahvana ja miellyttävänä; siitä tulee mieleen luvun Christiania ja hippikommuunit, joihin kumpaankin olen liian nuori ollakseni voinut kokea ne henkilökohtaisesti.

Mietin, kuinka voimakkaasti mahdan tuoksua seksiltä. Taiteilija päästää sisäisen Morrisoninsa ulos ja ulvoo täysin keuhkoin biisin mukana. Hänellä on toisessa kädessään valkoisen t-paidan puolikas, joka näyttää siltä, kuin yksisarvinen olisi yökännyt sille sateenkaarioksennuksen, ja toisessa kädessään työkalu, joka näyttää minun silmiini kakkulapiolta, mutta on kuulemma joku maalausveitsi.

Hän ottaa muutaman tanssahtavan askeleen taaksepäin ja asettaa kliseisesti kakkulapion maalausveitsen horisontaalisesti näkökenttäänsä käsi suorana, sulkee toisen silmänsä ja tarkastelee kanvasta keskittyneesti, siirtyy ruokapöydän taakse ja nojaa siihen seisten puolivalmista taulua katsellen. Keittiöstä leijailevan ruuan tuoksu sekoittuu suitsukkeen tuoksuun; uunikanaa ja riisiä, miten perus.

Minä makoilen edelleen sohvalla, mutta olen laskenut kirjaa kriittisesti sen verran alaspäin, että voin tarkkailla nuorta armenialaista olohuoneessani. Miten hemmetissä päädyin tähän - ja ennen kaikkea: En voi olla hymyilemättä tilanteen absurdiudelle. Kaikki tuntuu niin luontevalta, vaikka tilanteessa ei periaatteessa ole mitään minulle ennestään tuttua. On, kuin olisin aina pitänyt kehoani pehmeästi myötäilevää hippimekkoa, vaikka todellisuudessa ostin sen vasta viikko sitten hetken mielijohteesta jostain Torremolinoksen rantaputiikista.

Katselen nilkkakoruani ja mietin, miltä tuntuisi polttaa pilveä. Se tekisi idyllistä jotenkin täydellisen; kuuluisi ehkä asiaan enemmän kuin nyt siemailemani mallasviski.

Mansen sex homoseksuaaliseen sexi pojat

Cougis on Ticket to Heaven. Mä luulen, että ei pelkästään lähipiirin paine vaikka toki ehkä sekin. Hiussuunnitelmat menivät kuitenkin ensijärkytyksen vuoksi uusiksi, ja otin kampaajan suosituksesta juurikasvuuni punertavan, muutaman sentin levyisen sävyn, joka toimi kivana kontrastina muuten vaaleisiin hiuksiini. Me olemme molemmat mukana tässä sataprosenttisesti ja jopa niin, että emme halua toisen sexi pelit anaalin homoseksuaaliseen valkaisu tapailevan muita ihmisiä ennen seuraavaa tapaamistamme tämä oli ensisijaisesti Kitarapojan toivomus. Näin toiselta keski-ikäiseltä naiselta toiselle: Mulla on ollut jo vuosia. Koko tämän blogin aikainen tapahtumaketju on mitä loogisin ja orgaanisin.

Thaihieronta homo espoo sybian